Tyhjiä astioita

Aamupäivän luentorupeaman jälkeen seisot jonottamassa ruokaa opiskelijaravintolassa monien muiden kanssa. Vilkaiset kelloa. Seuraavan luennon alkamiseen on 20 minuuttia aikaa. Mikä on, kun jono ei liiku? Kurkottelet eteenpäin nähdäksesi mitä siellä oikein tapahtuu. Jono etenee hitaasti kuin etana soratiellä.

Tarjottimella ovat jo juomat, seuraavaksi leivät ja levitteet. Voi ei! Tämä se vielä puuttui: vihersalaattia on joskus ollut astiassa, joka nyt ammottaa tyhjyyttään. Saman kohtalon on kokenut toinenkin astia, joka nopealla vilkaisulla on sisältänyt jotain punaista, ehkä tomaattia. Eikä ravintolan henkilökuntaa näy missään. En kyllä tyydy porkkanaraasteeseen ja linssisalaattiin, jos kerran tarjolla on muutakin, ajattelet. Toisaalta jonossa on vierähtänyt jo tovi ja lounaan nauttimiseen on aikaa enää 15 minuuttia. Vielä ei ole edes päästy lämpimiin ruokiin, maksamisesta puhumattakaan. Vihdoin keittiön suunnalta kuuluu tarjoilukärrien lupaava rumina. Täydennystä tarjoiluastioihin on tulossa.

Yllä kuvatun kaltaisia tilanteita sattuu UniCafe-opiskelijaravintoloissa varmasti päivittäin. Jokin tarjoiluastia ammottaa tyhjyyttään tai viimeiset rippeet kaapimalla saa juuri ja juuri lautasmallin mukaisen ruokakokonaisuuden koottua. Kuinkahan monella meistä ruokajonossa seisovista ensimmäinen ajatus juuri omalle kohdalle osuvien tyhjien astioiden ja loppuneiden ruokien kohdalla on, että syynä on todennäköisesti henkilökunnan kiire tai se, että joku ei ole hoitanut hommiaan. Minä itse ainakin myönnän, että näinhän sitä on tullut ajateltua.

Toki joskus kyseessä on voinut olla unohdus; henkilökunta on alkanut ensin tehdä toista hommaa ja linjaston täydentäminen on vaan yksinkertaisesti jäänyt. Tahallisesta jonojen seisottamisesta tyhjiä tai puolityhjiä astioita tarjoilulinjastossa pitämällä ei ole kuitenkaan ole kyse. Tavoitteenamme on aina mahdollisimman ripeä, miellyttävä ja ympäristövastuullisuuden huomioiva lounastauko. Oli lounaan nauttimiseen käytetty aika 10 tai 30 minuuttia. Miksi siis tyhjät astiat?

Kun puhutaan ruokahävikistä, tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, joka päätyy biojätteeseen. Hävikkiä syntyy ravintolan keittiössä, tarjoilun aikana ja asiakkaan lautaselle jäävänä tähderuokana. MTT toteutti vuonna 2010 UniCafeissa Foodspill-hankkeeseen kuuluvan seurannan. Tuon vuonna 2010 toteutetun seurannan mukaan 100 kilosta raaka-aineita 4 kiloa meni keittiöhävikkiin, samoin 4 kiloa lautashävikkiin ja peräti 17 kiloa tarjoiluhävikin kautta biojätteeseen. Muualle kuin asiakkaiden vatsaan ruokaa päätyi UniCafeissa 100 kilosta siis neljännes, 25 kiloa.

Kaikki se ruoka, joka on kerran ollut tarjolla asiakkaalle, on tarjoilun jälkeen hävikkiä eli biojätettä. Emme myöskään voi yhdistää vajaata ja täydempää tarjoiluastiaa yhteen. Näiden Elintarvikelaista lähtevien käytäntöjen tavoitteena on mahdollisimman hyvin varmistaa asiakkaille tarjotun ruoan turvallisuus.

Samasta syystä kuin annamme tarjoiluastioiden melkein tai kokonaan tyhjentyä keskellä lounasaikaa, pidämme ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli yleensä lounasajan loppupuolella, ruokaa tarjolla pienempiä määriä tai pienemmissä astioissa. Vaatii henkilökunnaltamme ammattitaitoa ja tilannetajua, että saadaan ruoka näyttämään houkuttelevan runsaalta ja samanaikaisesti minimoitua tarjoiluhävikkiä.

Ympäristön kannalta paras astia on tyhjä, oli se sitten tarjoiluastia tai asiakkaan lautanen lounaan päätteeksi. ”Ei yhtään ruokaa roskiin”, kuten me asiakkaillemme viestimme biojäte-opasteessa.

P.S. Servietti on biojätettä – täytetään biojäteastiat siis niillä.

Liisa Kuikka

Kirjoittaja on HYY Ravintoloiden kehityspäällikkö.

Kuva: Maru Lemmetty

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarjottimella ovat jo juomat, seuraavaksi leivät ja levitteet. Voi ei! Tämä se vielä puuttui: vihersalaattia on joskus ollut astiassa, joka nyt ammottaa tyhjyyttään. Saman kohtalon on kokenut toinenkin astia, joka nopealla vilkaisulla on sisältänyt jotain punaista, ehkä tomaattia. Eikä ravintolan henkilökuntaa näy missään. En kyllä tyydy porkkanaraasteeseen ja linssisalaattiin, jos kerran tarjolla on muutakin, ajattelet. Toisaalta jonossa on vierähtänyt jo tovi ja lounaan nauttimiseen on aikaa enää 15 minuuttia. Vielä ei ole edes päästy lämpimiin ruokiin, maksamisesta puhumattakaan. Vihdoin keittiön suunnalta kuuluu tarjoilukärrien lupaava rumina. Täydennystä tarjoiluastioihin on tulossa.

Yllä kuvatun kaltaisia tilanteita sattuu UniCafe-opiskelijaravintoloissa varmasti päivittäin. Jokin tarjoiluastia ammottaa tyhjyyttään tai viimeiset rippeet kaapimalla saa juuri ja juuri lautasmallin mukaisen ruokakokonaisuuden koottua. Kuinkahan monella meistä ruokajonossa seisovista ensimmäinen ajatus juuri omalle kohdalle osuvien tyhjien astioiden ja loppuneiden ruokien kohdalla on, että syynä on todennäköisesti henkilökunnan kiire tai se, että joku ei ole hoitanut hommiaan. Minä itse ainakin myönnän, että näinhän sitä on tullut ajateltua.

Toki joskus kyseessä on voinut olla unohdus; henkilökunta on alkanut ensin tehdä toista hommaa ja linjaston täydentäminen on vaan yksinkertaisesti jäänyt. Tahallisesta jonojen seisottamisesta tyhjiä tai puolityhjiä astioita tarjoilulinjastossa pitämällä ei ole kuitenkaan ole kyse. Tavoitteenamme on aina mahdollisimman ripeä, miellyttävä ja ympäristövastuullisuuden huomioiva lounastauko. Oli lounaan nauttimiseen käytetty aika 10 tai 30 minuuttia. Miksi siis tyhjät astiat?

Kun puhutaan ruokahävikistä, tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, joka päätyy biojätteeseen. Hävikkiä syntyy ravintolan keittiössä, tarjoilun aikana ja asiakkaan lautaselle jäävänä tähderuokana. MTT toteutti vuonna 2010 UniCafeissa Foodspill-hankkeeseen kuuluvan seurannan. Tuon vuonna 2010 toteutetun seurannan mukaan 100 kilosta raaka-aineita 4 kiloa meni keittiöhävikkiin, samoin 4 kiloa lautashävikkiin ja peräti 17 kiloa tarjoiluhävikin kautta biojätteeseen. Muualle kuin asiakkaiden vatsaan ruokaa päätyi UniCafeissa 100 kilosta siis neljännes, 25 kiloa.

Kaikki se ruoka, joka on kerran ollut tarjolla asiakkaalle, on tarjoilun jälkeen hävikkiä eli biojätettä. Emme myöskään voi yhdistää vajaata ja täydempää tarjoiluastiaa yhteen. Näiden Elintarvikelaista lähtevien käytäntöjen tavoitteena on mahdollisimman hyvin varmistaa asiakkaille tarjotun ruoan turvallisuus.

Samasta syystä kuin annamme tarjoiluastioiden melkein tai kokonaan tyhjentyä keskellä lounasaikaa, pidämme ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli yleensä lounasajan loppupuolella, ruokaa tarjolla pienempiä määriä tai pienemmissä astioissa. Vaatii henkilökunnaltamme ammattitaitoa ja tilannetajua, että saadaan ruoka näyttämään houkuttelevan runsaalta ja samanaikaisesti minimoitua tarjoiluhävikkiä.

Ympäristön kannalta paras astia on tyhjä, oli se sitten tarjoiluastia tai asiakkaan lautanen lounaan päätteeksi. ”Ei yhtään ruokaa roskiin”, kuten me asiakkaillemme viestimme biojäte-opasteessa.

P.S. Servietti on biojätettä – täytetään biojäteastiat siis niillä.

Liisa Kuikka

Kirjoittaja on HYY Ravintoloiden kehityspäällikkö.

Kuva: Maru Lemmetty

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarjottimella ovat jo juomat, seuraavaksi leivät ja levitteet. Voi ei! Tämä se vielä puuttui: vihersalaattia on joskus ollut astiassa, joka nyt ammottaa tyhjyyttään. Saman kohtalon on kokenut toinenkin astia, joka nopealla vilkaisulla on sisältänyt jotain punaista, ehkä tomaattia. Eikä ravintolan henkilökuntaa näy missään. En kyllä tyydy porkkanaraasteeseen ja linssisalaattiin, jos kerran tarjolla on muutakin, ajattelet. Toisaalta jonossa on vierähtänyt jo tovi ja lounaan nauttimiseen on aikaa enää 15 minuuttia. Vielä ei ole edes päästy lämpimiin ruokiin, maksamisesta puhumattakaan. Vihdoin keittiön suunnalta kuuluu tarjoilukärrien lupaava rumina. Täydennystä tarjoiluastioihin on tulossa.

Yllä kuvatun kaltaisia tilanteita sattuu UniCafe-opiskelijaravintoloissa varmasti päivittäin. Jokin tarjoiluastia ammottaa tyhjyyttään tai viimeiset rippeet kaapimalla saa juuri ja juuri lautasmallin mukaisen ruokakokonaisuuden koottua. Kuinkahan monella meistä ruokajonossa seisovista ensimmäinen ajatus juuri omalle kohdalle osuvien tyhjien astioiden ja loppuneiden ruokien kohdalla on, että syynä on todennäköisesti henkilökunnan kiire tai se, että joku ei ole hoitanut hommiaan. Minä itse ainakin myönnän, että näinhän sitä on tullut ajateltua.

Toki joskus kyseessä on voinut olla unohdus; henkilökunta on alkanut ensin tehdä toista hommaa ja linjaston täydentäminen on vaan yksinkertaisesti jäänyt. Tahallisesta jonojen seisottamisesta tyhjiä tai puolityhjiä astioita tarjoilulinjastossa pitämällä ei ole kuitenkaan ole kyse. Tavoitteenamme on aina mahdollisimman ripeä, miellyttävä ja ympäristövastuullisuuden huomioiva lounastauko. Oli lounaan nauttimiseen käytetty aika 10 tai 30 minuuttia. Miksi siis tyhjät astiat?

Kun puhutaan ruokahävikistä, tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, joka päätyy biojätteeseen. Hävikkiä syntyy ravintolan keittiössä, tarjoilun aikana ja asiakkaan lautaselle jäävänä tähderuokana. MTT toteutti vuonna 2010 UniCafeissa Foodspill-hankkeeseen kuuluvan seurannan. Tuon vuonna 2010 toteutetun seurannan mukaan 100 kilosta raaka-aineita 4 kiloa meni keittiöhävikkiin, samoin 4 kiloa lautashävikkiin ja peräti 17 kiloa tarjoiluhävikin kautta biojätteeseen. Muualle kuin asiakkaiden vatsaan ruokaa päätyi UniCafeissa 100 kilosta siis neljännes, 25 kiloa.

Kaikki se ruoka, joka on kerran ollut tarjolla asiakkaalle, on tarjoilun jälkeen hävikkiä eli biojätettä. Emme myöskään voi yhdistää vajaata ja täydempää tarjoiluastiaa yhteen. Näiden Elintarvikelaista lähtevien käytäntöjen tavoitteena on mahdollisimman hyvin varmistaa asiakkaille tarjotun ruoan turvallisuus.

Samasta syystä kuin annamme tarjoiluastioiden melkein tai kokonaan tyhjentyä keskellä lounasaikaa, pidämme ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli yleensä lounasajan loppupuolella, ruokaa tarjolla pienempiä määriä tai pienemmissä astioissa. Vaatii henkilökunnaltamme ammattitaitoa ja tilannetajua, että saadaan ruoka näyttämään houkuttelevan runsaalta ja samanaikaisesti minimoitua tarjoiluhävikkiä.

Ympäristön kannalta paras astia on tyhjä, oli se sitten tarjoiluastia tai asiakkaan lautanen lounaan päätteeksi. ”Ei yhtään ruokaa roskiin”, kuten me asiakkaillemme viestimme biojäte-opasteessa.

P.S. Servietti on biojätettä – täytetään biojäteastiat siis niillä.

Liisa Kuikka

Kirjoittaja on HYY Ravintoloiden kehityspäällikkö.

Kuva: Maru Lemmetty

 

 

 

Tarjottimella ovat jo juomat, seuraavaksi leivät ja levitteet. Voi ei! Tämä se vielä puuttui: vihersalaattia on joskus ollut astiassa, joka nyt ammottaa tyhjyyttään. Saman kohtalon on kokenut toinenkin astia, joka nopealla vilkaisulla on sisältänyt jotain punaista, ehkä tomaattia. Eikä ravintolan henkilökuntaa näy missään. En kyllä tyydy porkkanaraasteeseen ja linssisalaattiin, jos kerran tarjolla on muutakin, ajattelet. Toisaalta jonossa on vierähtänyt jo tovi ja lounaan nauttimiseen on aikaa enää 15 minuuttia. Vielä ei ole edes päästy lämpimiin ruokiin, maksamisesta puhumattakaan. Vihdoin keittiön suunnalta kuuluu tarjoilukärrien lupaava rumina. Täydennystä tarjoiluastioihin on tulossa.

Yllä kuvatun kaltaisia tilanteita sattuu UniCafe-opiskelijaravintoloissa varmasti päivittäin. Jokin tarjoiluastia ammottaa tyhjyyttään tai viimeiset rippeet kaapimalla saa juuri ja juuri lautasmallin mukaisen ruokakokonaisuuden koottua. Kuinkahan monella meistä ruokajonossa seisovista ensimmäinen ajatus juuri omalle kohdalle osuvien tyhjien astioiden ja loppuneiden ruokien kohdalla on, että syynä on todennäköisesti henkilökunnan kiire tai se, että joku ei ole hoitanut hommiaan. Minä itse ainakin myönnän, että näinhän sitä on tullut ajateltua.

Toki joskus kyseessä on voinut olla unohdus; henkilökunta on alkanut ensin tehdä toista hommaa ja linjaston täydentäminen on vaan yksinkertaisesti jäänyt. Tahallisesta jonojen seisottamisesta tyhjiä tai puolityhjiä astioita tarjoilulinjastossa pitämällä ei ole kuitenkaan ole kyse. Tavoitteenamme on aina mahdollisimman ripeä, miellyttävä ja ympäristövastuullisuuden huomioiva lounastauko. Oli lounaan nauttimiseen käytetty aika 10 tai 30 minuuttia. Miksi siis tyhjät astiat?

Kun puhutaan ruokahävikistä, tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, joka päätyy biojätteeseen. Hävikkiä syntyy ravintolan keittiössä, tarjoilun aikana ja asiakkaan lautaselle jäävänä tähderuokana. MTT toteutti vuonna 2010 UniCafeissa Foodspill-hankkeeseen kuuluvan seurannan. Tuon vuonna 2010 toteutetun seurannan mukaan 100 kilosta raaka-aineita 4 kiloa meni keittiöhävikkiin, samoin 4 kiloa lautashävikkiin ja peräti 17 kiloa tarjoiluhävikin kautta biojätteeseen. Muualle kuin asiakkaiden vatsaan ruokaa päätyi UniCafeissa 100 kilosta siis neljännes, 25 kiloa.

Kaikki se ruoka, joka on kerran ollut tarjolla asiakkaalle, on tarjoilun jälkeen hävikkiä eli biojätettä. Emme myöskään voi yhdistää vajaata ja täydempää tarjoiluastiaa yhteen. Näiden Elintarvikelaista lähtevien käytäntöjen tavoitteena on mahdollisimman hyvin varmistaa asiakkaille tarjotun ruoan turvallisuus.

Samasta syystä kuin annamme tarjoiluastioiden melkein tai kokonaan tyhjentyä keskellä lounasaikaa, pidämme ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli yleensä lounasajan loppupuolella, ruokaa tarjolla pienempiä määriä tai pienemmissä astioissa. Vaatii henkilökunnaltamme ammattitaitoa ja tilannetajua, että saadaan ruoka näyttämään houkuttelevan runsaalta ja samanaikaisesti minimoitua tarjoiluhävikkiä.

Ympäristön kannalta paras astia on tyhjä, oli se sitten tarjoiluastia tai asiakkaan lautanen lounaan päätteeksi. ”Ei yhtään ruokaa roskiin”, kuten me asiakkaillemme viestimme biojäte-opasteessa.

P.S. Servietti on biojätettä – täytetään biojäteastiat siis niillä.

Liisa Kuikka

Kirjoittaja on HYY Ravintoloiden kehityspäällikkö.

Kuva: Maru Lemmetty

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Biojäteopaste UniCafe-opiskelijaravintoloissa.
Layout: Taru Staudinger, Työnalle.
 

 

 
Biojäteopaste UniCafe-opiskelijaravintoloissa.
Layout: Taru Staudinger, Työnalle.
 

 

 
Biojäteopaste UniCafe-opiskelijaravintoloissa.
Layout: Taru Staudinger, Työnalle.