Mistä on pienet suklaapatukat tehty?

Marketin makeishyllystä valittu herkullinen suklaapatukka on saanut alkunsa tuhansien kilometrien päässä viljellystä kaakaosta. Jos haluat nauttia suklaastasi, sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Osta tuote, joka on valmistettu eettisten arvojesi mukaisesti viljellystä kaakaosta tai pidä huoli, ettet saa mitään kautta tietoa siitä, mitä kaakaontuotannon alkumetreillä on oikeasti tapahtunut.

Lähes 70 prosenttia maailman kaakaosta viljellään Länsi-Afrikassa. Norsunluurannikko ja Ghana ovat maailman suurimmat kaakaontuottajat. Näissä kahdessa maassa on yhteensä yli 1,5 miljoonaa kaakaoviljelmää. Suurin osa kaakaoviljelmistä ei ole suklaantuottajien omistuksessa, vaan kaakaota viljelevät pääsääntöisesti pienviljelijät eli perheet, jotka saavat elantonsa muutaman hehtaarin kokoisilta viljelmiltään. Tiloilla työskentelee koko perhe, usein myös lapset. Kaakaoviljelmille hankitaan työvoimaksi myös perheen ulkopuolisia työntekijöitä, usein lapsia. Pahimmillaan voi puhua jopa lapsiorjista.

Viljelijät ovat köyhiä ja lapsityövoima on halpaa

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa joka neljäs alle 15-vuotias lapsi käy töissä. Tyypillisimmillään lapset tekevät palkatonta työtä oman perheen viljelyksillä. Tiedot käyvät ilmi Kansainvälisen työjärjestön (ILO) syyskuussa 2013 julkaisemasta raportista.

Köyhä viljelijäperhe säästää palkkakustannuksissa, kun omat lapset työskentelevät omalla viljelmällä, mutta samalla perhe estää lapselta mahdollisuuden koulunkäyntiin.

Kaakaoviljelyksillä työskentelevät lapset käsittelevät vaarallisia kemikaaleja suihkuttaessaan torjunta-aineita, käyttävät viidakkoveitsiä puiden leikkaamiseen ja kantavat painavia taakkoja. Työpäivät ovat pitkiä.

Reilusta kaakaonviljelystä hyötyy koko yhteisö

Ghanassa valtio hallinnoi kaakaon markkinointia ja vientiä. Reilun kaupan järjestelmässä mukana oleva Kuapa Kokoon kaakao-osuuskunta on ainoa viljelijöiden omistama yksityisyritys, joka on saanut Ghanan hallitukselta erityisluvan kaakaon ulkomaanvientiin.

Kuapa Kokoon kaakao-osuuskunnan jäsenet ovat enimmäkseen syrjäseutujen pienviljelijöitä, mutta heitä on yhteensä 65 000, joten kyseessä on Ghanan suurin Reilun kaupan kaakao-osuuskunta. Sen lisäksi, että osuuskunnan jäsenet saavat Reilun kaupan kriteerein tuotetusta kaakaosta turvallisen takuuhinnan, heille maksetaan Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu yhteisön yhteisiin hankkeisiin. Lisää maksetaan jokaisesta myydystä Reilun kaupan kaakaotonnista 200 dollaria. Sillä rahalla osuuskuntaan on mm. rakennettu kouluja, porattu kaivoja, parannettu sairaanhoitopalveluita, hankittu viljelijöille työkaluja ja maatalousalan koulutusta sekä järjestetty lapsityövoiman vastainen ohjelma.

Tällä viikolla Suomessa vierailevan ghanalaisen kaakaonviljelijä William Kofi Brobbeyn viljelmät ovat hieman yli kolmen hehtaarin kokoiset. Hän on kuulunut Kuapa Kokoon osuuskuntaan vuodesta 1997.

– Reilun kaupan järjestelmään siirtyminen vaikutti perheeni elämään heti, sillä meille alettiin maksaa myymästämme kaakaosta korkeampaa hintaa kuin ennen, Kofi Brobbey kertoo.

– Reiluun kauppaan mukaan lähteville viljelijöille on järjestetty monenlaista koulutusta siitä, mitä Reilu kauppa tarkoittaa ja miten kaakaota voi viljellä tehokkaammin. Lisäksi olemme saaneet erilaisia viljelyä ja kaakaopapujen käsittelyä helpottavia työkaluja, Kofi Brobbey jatkaa.

– Nyt Reilun kaupan lisillä kyläämme on rakennettu koulu ja opettajille asunnot. Ennen koulu oli niin kaukana, etteivät viljelijät lähettäneet lapsiaan sinne asti. Nyt koulumatka on vain pari kilometriä, Kofi Brobbey kertoo.

William Kofi Brobbeylla on neljä lasta, kolme nuorinta käyvät koulua ja vanhin opiskelee sairaanhoitajaksi.

Reilusti tuotettu suklaa maistuu suomalaisille vuosi vuodelta paremmin

Vuonna 2012 Reilun kaupan kriteerien mukaan tuotetun suklaan myynti kasvoi Suomessa 42 prosenttia. Viime vuonna suomalaiset ostivat Reilun kaupan kaakaota ja suklaata yhteensä yli 110 000 kiloa.

Reilu kauppa on yksi keino lapsityövoiman hyväksikäytön vastaisessa kamppailussa. Tärkeä rooli on tietysti myös paikallisilla viranomaisilla, YK:lla, ammattiliitoilla, kansalaisjärjestöillä, tuottajilla ja kaakaota prosessoivilla yrityksillä. Mutta tärkeitä ovat myös kuluttajien tekemät valinnat.

Vastaus otsikossa esitettyyn kysymykseen löytyy tietenkin pakkauspaperista, jossa on lueteltu muun muassa kaakaomassan, kaakaovoin, maidon ja sokerin osuudet. Se onkin sitten jokaisen kuluttajan oma valinta, onko sillä mitään väliä, mistä olosuhteista eri ainesosat ovat tuotteeseen tulleet. Kaakaon matka on pitkä, mutta myös sokerin tarina on yhtä kiinnostava…

Sanna Räsänen

Kirjoittaja on Reilu kauppa ry:n tiedottaja.

Kuvat: Kennet Havgaard, Simon Rawles, Reilu kauppa ry.

Kaakaoblogi_William Kofi Brobbey_500px

William Kofi Brobbey.

Akosua Boadu harvesting, on her farm in village of Amankwaatia

Ghanalainen Reilun kaupan kaakaota viljelevä Akosua Boadu iskee viidakkoveitsellä kaakaohedelmän irti kaakaopuusta. Kuvaaja: Simon Rawles.

Kaakaoblogi_koulukuva_500px

Kuapa Kokoon kaakao-osuuskunnassa Ghanassa Reilun kaupan kaakaota tuottavat viljelijät ovat käyttäneet saamansa Reilun kaupan lisän muun muassa koulujen avustamiseen. Nyt lapsilla on mahdollisuus saada enemmän englannin, luonnontieteiden ja matematiikan opetusta. Kuvaaja: Kennet Havgaard.